Sinistä
“Tää on sitä just mä mitä pelkäsin
Et tulee joku toinen
Saa pakan sekaisin
Ja sydämen hämilleen”
(Mamba – Joku toinen aika)
Saatte ojentaa minua ratsupiiskalla. En ole taaskaan kirjoitellut mitään puoleentoista kuukauteen. Ehkä minusta ei vain ole kirjoittamaan vakituisesti blogia.
Olen tässä puoli ikuisuutta vääntänut LoW:n uutta versiota kasaan ja loppu häämöttänee. Nyt, kun jätin yhden osion vielä kokonaan pois, jäi enää kaksi suurehkoa osiota päivittämättä. Minulla on vielä neljä ja puoli päivää aikaa saada koko systeemi valmiiksi, jos haluan pysyä itse asettamassani aikataulussa. (Toisin sanottuna, LoW:in pitäisi olla valmiina 15.07.08. “NYT, eikä viidestoista päivä!”)
La-laa. Olen saanut pidettyä Virtuaalimaailman Kennelliiton rekisterin melkein kasassa. Ensi maanantaina on luultavasti vain noin kymmenen rekisteriviestiä ja minulta menee arviolta viisi minuuttia niiden päivittämiseen, jos kaikki on koodien osalta kunnossa, eikä minun tarvitse motkottaa rekisteröijälle mistään.
Olen myös saanut virtuaalikennelteni (oikeastaan yhden kennelin, sillä pidän kahden kennelin sivuja samassa) siirtoa edistymään. Katsellaan, josko saisin parin viikon sisällä siirrettyä koirien sivut päivitettyine kisataulukoineen ja jos vaikka jaksaisin uudistella jotain tekstejä. Ja sitten on aika kisojen, joita tulen järjestämään tästä lähtien vähän aktiivisemmin! Erkkareita ne tulevat olemaan, sillä haluan suosia tiettyjä rotuja ja roturyhmiä.
Jos puhuttaisiin välillä oikeasta maailmasta?
Olen n00b sen suhteen. Minkäs sille mahtaa, että minusta on mukavaa istua suurin osa päivä tietokoneen ääressä? Tai, jos hyvin käy ja olen yksin kotona, katselen pari jaksoa Bonesia DVD:ltä ja ehkä nauhoitetun elokuvan tai TV-ohjelman digiboksin muistista. I’m totally happy with my computer and TV. En mää kamalasti kaipaa sosiaalisia suhteita.
VALEHTELEN! Totta kai minä niitäkin kaipaan, mutta en sillä tavalla. En millään jaksaisi lähteä minnekään sukulaisten luo tai kavereiden kanssa keilaamaan (OK, en liiemmin pidä keilaamisesta). Mää haluan… Miittailla. Kävin puolitoista viikkoa sitten tapaamassa eräitä foorumilaisia Helsingissä. Oli vallan mukava reissu, eikä se venynyt liian pitkäksi, kun oltiin vain pari kolme tuntia. Enhän minä keskustellut kuin parin kanssa (jakauduttiin aika hyvin kahtia), mutta meillä oli ihan nastaa.
Ja sit mä haluun sellasia IRL-kavereita, joita tapaa ainakin neljästi viikossa (= koulukavereita) ja joilla on samoja kiinnostuksenkohteita. Nykyisten kavereiden kanssa ei ole liiemmin mitään yhteistä puhuttavaa. :< Sääli.
